Mummo vastaa

Pihtiputaan Mummo vastaa tällä palstalla silloin tällöin hänelle esitettyihin ajankohtaisiin kysymyksiin.

Joulukorttien lähettämisen niksit

Joulumuistamiset ovat kaunis tapa. Parhaimmillaan joulukortin lähettäminen lämmittää sekä saajan että lähettäjän mieltä. Mutta aina asia ei ole ihan yksinkertainen. Hyvän joulun toivotus voi lukea kortissa valmiiksi, mutta entä kuka tai ketkä kirjoitetaan vastaanottajiksi, Pihtiputaan Mummo Aune Turunen? Esimerkiksi riittääkö oman tädin tai kaverin nimi vai merkitäänkö perheen aikuiset nimeltä vai sisällytetäänkö kaikki taloudessa asujat toivotuksen saajiin? Miten uusperheissä, jätetäänkö ”uudet tulokkaat” tai osa heistä toivotuksen vastaanottajina pois?

- Ajattelen, että jos kaikki eivät ole vielä tuttuja keskenään, saattaisi riittää, että tutun nimellä kortti lähetettäisiin. Kuitenkin perinteinen lisäys ”perheineen” vastaanottajan nimen jälkeen on edelleen hyvä tapa. Se sisällyttää kaikki, vaikka ei edes tietäisi kaikkia nimiä. On loukkaavaa lähettää uusperheeseen hyvän joulun toivotus niin, että jättäisi jonkun tai jotkut mainitsematta.

- Itse olen lisännyt korttiin usein merkinnän ”joulunviettäjät”, esimerkiksi jos on tuttu perhe, jonka lapset tulevat joulun viettoon. Nuorten omat osoitteet eivät ole välttämättä tiedossa, mutta näin hyvän jouluntervehdys menee samalla kaikille. Ajattelen, että kortteja joulun aikaan luetaan porukalla ja on mukava huomioida kaikki joulunviettäjät.

Entä ketä merkitään allekirjoittajiksi? Jos esimerkiksi nuori on muuttanut yhteen mielitiettynsä kanssa, laitetaanko korttiin molempien nimi, vaikka toinen ei kortin saajia olisi vielä ehtinyt tavata?

- Tämä on lähettäjän oma valinta. Toki kumppanin nimen laittamalla voi samalla kertoa, että kumppani on olemassa. Tuttujen kesken on luonteva tapa laittaa molempien nimi lähettäjiksi.

Voiko kortilla myös loukata, tahtomattaan? Mikä olisi paha moka?

- Outoa olisi, jos tahallaan joku haluaisi loukata joulukortilla. Loukata saattaa vaikka tahtomattaankin, jos tutulle pariskunnalle lähettää hyvän joulun toivotuksen vain toisen nimellä.

- Moka voisi olla sellainen, että unohtaa kokonaan laittaa lähettäjän nimen ja sitä joutuu vastaanottaja sitten arvailemaan. Käsialan selvyys on toinen asia, mikä saattaa aiheuttaa arvailuja.

TS 12 / 2016

Pitääkö kaupan kassan tervehtiä?

Viime aikoina on julkisuudessa ollut keskustelua tervehtimisestä. Esimerkiksi siitä, pitääkö kaupan kassan tervehtiä, on kahdenlaista näkemystä: pitää tai ei pidä. Mitä sanoo tähän Pihtiputaan Mummo Aune Turunen?

- Tervehtimisestä kannattaa minusta tehdä luonteva tapa. Ei siitä kannata nostaa kysymystä, että tarvitseeko tervehtiä vai ei. Se on osa
kansalaistaitoja ja kuuluu hyviin tapoihin.

- Tervehtiminen edistää kanssakäymisen luontevuutta. Se on helppo avaus monessa tilanteessa.

- Myyjätkin ovat toki ihmisiä ja tervehtiminen saattaa jäädä tekemättä epähuomiossa. Silloin voi itse sanoa myyjälle päivää. Jos myyjä ei silloinkaan tervehdi, voi jo vähän ihmetellä. Silloin kysyisin, että et tainnut kuulla, sen sijaan, että laittaisin esimerkiksi koko liikkeen boikottiin, Aune Turunen nauraa.

- Kun olin lapsi, meiltä vaadittiin, että koulumatkalla pitää tervehtiä jokaista vastaantulijaa. Näin tiukka en olisi enää, mutta silloin vastaantulijoita ei ollut yhtä paljon kuin nyt ja kaikki olivat käytännössä tuttuja naapureita. Tuntemattomien tervehtimiselle en näe tarvetta.

- Asioinnin yhteydessä ja tuttujen kesken tervehtiminen on yksinkertaisesti tyylikästä käytöstä. Tervehtimättä jättäminen vähän hämmästyttäisi. Nuorillekin voi opettaa tervehtimistä osana kansalaistaitokasvatusta, Pihtiputaan Mummo pohtii.

TS 8 / 2016